Corgiseuran toimenpiteet ja suunnitelmat rotujen jalostuksen ohjauksessa
Keskustelu rotujemme terveydestä sekä yhteisen tietämyksen ja ymmärryksen kasvattaminen on tärkeää ja erittäin tervetullutta. Viime aikoina, erityisesti sosiaalisen median julkaisuissa on toistuvasti osoitettu syyttävällä sormella Suomen Welsh Corgi seuraa, sen toimihenkilöitä ja peräänkuulutettu seuralta vastuuta ja tiukempia toimenpiteitä mm. rotujen jalostukseen liittyen.
Eri rotujärjestöissä tehdään paljon vapaaehtoistyötä rotujen eteen, eikä tämä kaikki tule aina jäsenistölle tai rodun harrastajille riittävän näkyväksi. Poikkeuksellisesti julkisen keskustelun ja epäilysten vuoksi päätimme koota ja avata viime vuosina tehtyjä toimenpiteitä ja mitä on vielä suunnitteilla.
Rotujärjestö kasvattajien ja harrastajien tukena
Rotujärjestön muodostavat sen jäsenet. Rotujärjestötoiminta on perinteistä yhdistystoimintaa, jota säätelee samat lait, kuin muitakin yhdistyksiä. Rotujärjestön tehtävänä on valvoa ja ohjata harrastamansa rodun jalostustyötä mm. harjoittamalla jalostusneuvontaa. Ohjaaminen ei tarkoita määräämistä tai vastuun kantamista, vaan ainoastaan tiedonantoa ja ohjausta niin kasvattajille kuin harrastajille. Jokaisesta pentueesta vastuun kantaa itse pentueen kasvattaja.
Corgiseurassa tämä tarkoittaa esimerkiksi huolellisesti työstettyjä jalostuksen tavoiteohjelmia sekä PEVISA-ohjelmia, erilaisia webinaareja kasvattajille ja rodusta kiinnostuneille, laadukasta jäsenlehteä, kasvattajapäiviä ja rotujen erikoisnäyttelyitä, joissa kasvattajat ja rodun harrastajat voivat vuosittain tutustua laajasti rodun yksilöihin. Koirien rakennetta ja luonnetta arvioivia jalostustarkastuksia on myös tulevaisuuden suunnitelmissa, mikäli tähän löytyy riittävästi tekijöitä.
Terveysasiat ovat olleet monipuolisesti esillä myös Corgiset-jäsenlehdissä. Niissä on nostettu esille roduillemme tyypillisiä sairauksia, mutta myös harvinaisempia terveysongelmia, kuten esimerkiksi polven ristisideongelmia tai Laforan tautia. Terveysartikkeleita tulee niin jalostustoimikunnan, ulkopuolisten asiantuntijoiden kuin jäsenistön toimittamina. Syksyllä 2021 julkaistiin laajempi terveyspainotteinen numero, joka sisälsi tietoa mm. terveyskyselyiden yhteenvedoista (inkongruenssi sekä sarveiskalvonhaavaumat), kondrodystrofiasta (jonka yhteydessä julkaistiin myös laajasti erilaisia virallisesti lausuttuja corgien röntgenkuvia), välilevytyrästä löytyi oma juttusarjansa sekä muutamia jäsenten toimittamia terveysjulkaisuja. Lehdestä tehtiin myöhemmin noin sadan numeron uusinta painos ja näitä lehtiä lähetettiin ylimääräisenä kasvattajien liittämille pennunostajille. Numero on edelleen luettavissa nettisivujen jäsenosiosta.
Joitain vuosia sitten nähtiin selkeä lisääntynyt kiinnostus rotujamme kohtaan ja pentujen kysyntä oli valtavaa. Seura reagoi tähän alkamalla järjestää rodun ABC-luentoja rodusta kiinnostuneille sekä uusille kasvattajille. Näillä luennoilla yli 500 osallistujaa on saanut perustietoa rodusta, luonteesta, terveydestä ja soveltuvuudesta lemmikiksi erilaisiin perheisiin. On myös kehotettu pennunostajia tekemään taustatyöt kunnolla ja kerrottu, mihin tulee kiinnittää huomiota tulevaa pentua valitessa. Luennot saivat paljon kiitosta, ja osallistujia päätyi myös luentojen jälkeen vaihtamaan kuitenkin toiseen rotuun, eli mitään ruusuisia markkinointipläjäyksiä ne eivät olleet.
Corgiseura järjestää kasvattajapäiviä, jotka ovat nimestään huolimatta avoimia yhteisen keskustelun tilaisuuksia kaikille jalostuksesta kiinnostuneille rodunharrastajille. Näihinkään tosin ketään ei seura voi velvoittaa osallistumaan, omaa halua kehittyä rodun parissa tarvitaan. Syksyllä on tulossa seuraava, missä myös on asiantuntijaluento luustoterveyden osalta.
Osana tiedon keruuta ja tiedottamista Corgiseura on avannut keväällä terveystietopankin, johon jokainen voi ilmoittaa myös sellaista terveystietoa, mitä ei julkaista Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä. Jokaisen koiranomistajan panos on tässäkin tärkeä. Työ on kesken, mutta tavoitteena on saada laajempaa tietoa tarjolle. Jo aiemmin terveyskyselyissä kerättyä tietoa on hyödynnetty mm. jalostuksen tavoiteohjelmissa.
Kennelliiton jalostustietojärjestelmä on tällä hetkellä uudistuksen alla, ja sinne tallennettavien asioiden suhteen Kennelliitto on valitettavasti antanut erilaisia vastauksia kysyjästä ja kysymyksen asettelusta riippuen. Corgiseuran suunnitelmana on, että kun uudistus on alkusyksystä toivottavasti valmis, haetaan Suomen Kennelliitolta jalostuksen tavoiteohjelman mukaiset geenitestit tallennettavaksi jalostustietojärjestelmään.
Corgiseura oli aloitteellinen Kennelliiton terveystutkimusten lausuntomaksujen hintojen alentamisessa. Vuosina 2023 ja 2024 Kennelliiton jäsenet ovat saaneet -20% alennuksen lausuntomaksuista. Tämä on osaltaan lisännyt terveystutkimusten määriä vuonna 2023.
Jalostuksen tavoiteohjelmat ja PEVISA
PEVISA-ohjelmien (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) päivitys hyväksyttiin Corgiseuran vuosikokouksessa keväällä. Täytyy muistaa, että PEVISA määrittää vain minimikriteerit rekisteröitävälle pentueelle. Seura on saanut palautetta siitä, että hallituksen PEVISA-ohjelmaesityksen reagointiaika oli puutteellinen. On hyvä muistaa, että kuten kaikessa yhdistystoiminnassa, myös rotujärjestöissä jokaisella jäsenellä on oikeus laatia esityksiä yhdistyksen vuosikokoukselle, ei tarvitse odottaa, mitä hallitus on päättänyt esittää. Tehdyt esitykset hyväksytään tai hylätään vuosikokouksessa, missä jokaisella täysi-ikäisellä jäsenellä on oikeus olla vaikuttamassa. Ilman jäsenyyttä vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset. PEVISA-uudistusta käsiteltiin jo edellisvuoden vuosikokouksessa, ja uusien PEVISA-ohjelmien perustelut käytiin ennen vuosikokousta järjestetyssä jäsenille suunnatussa webinaarissa tarkoin läpi, samoin vuosikokouksessa. Niistä voi lukea myös uusimmasta Corgiset-lehdestä. Palautteesta otetaan toki myös opiksi ja seuraavat esitykset tulevat hyvällä varoitusajalla tutustuttavaksi.
PEVISA-ohjelma on ollut corgeilla vasta reilut 10 vuotta. Se on 2,5 koirasukupolvea ja suhteessa vaikuttamismahdollisuuksiin se on varsin lyhyt aika, mutta on alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti tuottanut tietoa rodun terveystilanteesta, ja tarjonnut mahdollisuuden BLUP-indeksien hyödyntämiseen. BLUP-indeksien suhteen tulevassa PEVISA-ohjelmassa on hyödynnetty Kennelliiton ohjeistusta, jonka mukaan indeksiehdot voivat koskea joko koiraa tai yhdistelmää. Suora lainaus Kennelliiton sivuilta ”Kyseinen jalostettava ominaisuus paranee rodussa vähitellen, jos jalostusyhdistelmien indeksit ovat systemaattisesti suurempia kuin 100”. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevalla PEVISA-ohjelmalla ei haeta rimat hipoen kriteerit täyttäviä yhdistelmiä, vaan seuran toimivallan mukaisesti ohjataan systemaattiseen parempaan jalostustulokseen pyrkimistä, ja karsitaan huonommilla indekseillä varustettuja yksilöitä jalostuksen ulkopuolelle. E-lonkkaisiin koiriin ei PEVISA-ohjelmassa oteta kantaa, sillä niiden jalostuskäyttö on Suomessa kielletty jo Kennelliiton päätöksellä.
Laajat selkätutkimukset otettiin mukaan tähän PEVISA-ohjelmaan Corgiseuran omien suunnitelmien ja Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan suositusten mukaisesti. Ennen kuin voidaan asettaa tiukkoja rajoja jalostukseen, pitää olla riittävä määrä tutkittua tietoa. Joten nyt tulevalla PEVISA-kaudella kerätään tietoa rotujen selkätilanteesta. Näihin talkoisiin toivotaan jokaisen rodunharrastajan osallistumista myös niiden koirien kanssa, jotka eivät koskaan jalostukseen päätyisikään. Jalostuksen tavoiteohjelma asettaa kasvattajille omat suositukset selkätulosten huomioimiseksi jalostuksessa.
Iso urakka rotujen jalostuksen tavoiteohjelmien päivitysten suhteen on osaltaan tulossa maaliin. Jalostuksen tavoiteohjelmat molemmille roduille on hyväksytty seuran vuosikokouksessa, jonka jälkeen niihin on tehty vielä Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan ennakkotarkastuksessa esiin tulleita täydennyksiä ja stilisointeja. Ennakkotarkastuksessa ohjelmat saivat kehuja jalostustieteelliseltä toimikunnalta. Kun tavoiteohjelmat on lopullisesti hyväksytty Kennelliitossa, niitä avataan jäsenistölle eri kanavissa. Jalostuksen tavoiteohjelmissa otetaan kantaa corgirotujen nykytilanteeseen niin terveyden kuin luonteenkin puolesta, sekä huomioidaan jalostuksen suhteen esiin nousseita huolen aiheita.
Terveyteen liittyvät tutkimukset kehittyvät jatkuvasti ja vauhti on nopeampaa mitä koiranjalostuksessa yksi koirasukupolvi kerrallaan voidaan edetä. Vaikka Suomessa tutkitaan ja lausunnot antaa puolueeton toimija, ei rodun kotimaassa juurikaan terveysasioista edes puhuta. Rodut ovat levinneet ympäri maailmaa, eikä muualla näihin terveystalkoisiin olla lähdetty yhtä aktiivisesti mukaan. Huomionarvoista myös on, että monissa maissa lausunnon antaa röntgenkuvat ottanut eläinlääkäri, ja valitettavasti hyvän asiakassuhteen hinnalla ei kuvia aina lausuta totuudenmukaisesti tai tarvittavalla asiantuntijuudella. Selkäkuvaukset ja niiden lausunnot ovat vieras käsite valtaosissa rotua harrastavia maita. Koko corgikannan terveyttä on vaikea yhdessä maassa pelastaa, mutta näihin talkoisiin on Corgiseura kannustanut jo useita vuosia, ja pallo on nyt sen suhteen kasvattajilla ja rodun harrastajilla, kuinka näihin talkoisiin jatkossa osallistutaan.
Suomessa koirankasvattajan vastuu on korkealla, ja kasvattamisen Suomessa tulisi olla mahdollista. Pennuista kiinnostuneita tuntuu edelleen olevan. Mikäli pentua ei saa kasvattajasitoumuksen antaneelta kasvattajalta, on ostajan helppo sännätä nettipalstoille. Pian on auttavasti rotuiseltaan näyttäviä peräkonttipentuja naapurustot pullollaan, emmekä usko sen kehityksen olevan kenenkään tavoitteena. Tervettä pentua ei kukaan kasvattaja voi taata, mutta kun pohjatyöt on tehty kunnolla, ja kotimaisen kasvattajan vastuu on mukana, ovat riskit todennäköisimmin pienemmät. On myös todennäköisempää, että tämän kasvattajan kanssa pennun mahdollisista terveysmurheista voi käydä keskustelua, koska hänen yhteystietonsa ovat edelleen olemassa.
Kasvattajat eivät ole yhtenäinen, talutushihnassa kulkeva joukko, vaan jokainen kasvattaja toimii omien periaatteidensa, tavoitteidensa ja arvojensa mukaan ja edustaa itseään, ei kaikkia kasvattajia tai rotujärjestöä. Tiedon levittäminen, ohjeistaminen, suositusten antaminen ovat oikeastaan niitä työkaluja, joita rotujärjestö voi käyttää. PEVISA-ohjelma luo ehdottoman minimin ja jalostuksen tavoiteohjelma antaa hyviä työkaluja koirankasvatukselle, mutta sen jälkeen jalostusvalinnat tekee jokainen kasvattaja itse ja vastaa niistä yksiselitteisesti itse. Pennunostajalla on tärkeä tehtävä ja vastuu selvittää, onko kasvattajan toimintaperiaatteet ja arvomaailma kasvattamisen suhteen sellaisia, joita haluaa tukea. Valitettavasti myös kysyntä lisää tarjontaa, ja joukkoon mahtuu myös ”kasvattamista”, joka on määrän lisäämistä laadun parantamisen kustannuksella. Tämä toiminta jatkuu juuri niin kauan, kuin pennut menevät kaupaksi. Seuran tehtävä on antaa tietoa pennun ostajille, ja esimerkiksi seuran sivuilla on hyvää tietoa julkisista materiaaleista, kuten jalostustietojärjestelmä, jalostuksen tavoiteohjelmat sekä PEVISA, joihin kannattaa tutustua ja joihin kannattaa kasvattajan jalostusvalintoja peilata.
Terveystutkimusten lisäksi jalostuksessa täytyy huomioida muutakin, yhtä tärkeitä ovat koiran terve, hyvää elämää tukeva rakenne ja luonne. Kasvattaja joutuu pohtimaan valintoja nämä kaikki huomioiden. Tämä on myös hyvä muistaa.
Enemmän voisi varmastikin aina tehdä, eikä virheiltäkään aina voida välttyä. Rotujärjestöissä hommia tehdään talkoilla ja aktiiveillakin on se 24 tuntia vuorokaudessa käytettävissä työn, perheen, omien koirien, harrastusten ja elämän puitteissa. Nyt menossa oleva kohtuuttomankin voimakas kritiikki Corgiseuran toimintaa kohtaan, kohdentuen myös yksittäisiin toimihenkilöihin, ei kannusta ketään tulemaan mukaan toimintaan. Asiat etenevät keskustelemalla, yhdessä oppimalla, toisia arvostaen. Erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä on jokaisen hyvä tutkia avoimesti, myös tieto on kaikkien saatavilla.
Corgiseuran toimintaa voi ja saa kritisoida, varsinkin jos se sisältää myös kehittämisehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Mutta tavan, jolla palautetta annetaan, toivottaisiin pysyvän rakentavana ja asioihin, ei henkilöihin kohdentuvana. Asenne, jossa toivotaan corgikasvatuksen loppuvan Suomesta, tekee tyhjäksi niiden kasvattajien työn, jotka ovat vuosien varrella pyrkineet hyvään tulokseen myös terveyskysymysten suhteen. Ei ole myöskään mitenkään hyväksyttävää hyökätä yksittäisten toimijoiden kimppuun, olivat he sitten yhdistyksen toimihenkilöitä, kasvattajia tai harrastajia.
Keskustelua kasvattamisesta ja rodun terveystilanteen eteen tehtävästä työstä jatketaan syksyn kasvattajapäivillä. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
SWCS ry hallitus ja jalostustoimikunta